perjantai 5. lokakuuta 2012

I'm sorry, I'm so sorry..

... of being such a bdsshypoactive. On ollut pikkasen, sanotaanko, vilinää tässäkin elämässä :D Tälläkin hetkellä mä jännitän klo 19 alkavaa näytöstä - uuf, siellä pitäis sit olla lavalla näyttelemässä ja laulamassa ihan täysillä :___: Kohta on semmoset pohjapakkelit naamassa että uhhuh, ja niillä kauppaan ostamaan keksejä "pikkusille", rakkailla kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille näyttelijöillemme.. Ja pohjathan meinaa siis sitä, että ensin meikkivoidetta aivan järkyttävä kerros, niin paksu, että kun se kuivaa, niin tuntuu oikeesti siltä, että iho itessään halkeilee. Päälle vielä paksumpi kerros puuteria. Oh, niin, ja kajaalit ja ripsari.. woohhoo.

Tähän väliin tiedoksi, että meikällä on diabetes tyyppiä yksi, jotta ymmärrätte mitä mä horisen kohta - nimittäin, puolisen tuntia sitten verensokeri sattui laskemaan 2.1:teen, eli melkosen liianpaljonmatalalle. Tuli karmiva nälkä, ja päätin, että vedetään nyt äkkiä jotain et sokrut nousee. Noh, kaapista otin mukaani mansikkaviiliksen ja Paula lehmä -jukurtin. Mansikka-sellaisen. Ja tulin sängylle mussuttamaan. Noh, eipä meikälle riittänyt sekään, vaan pengoin kaappia ja kappas - löysin oliiveja ja maksamakkaraa. Kuiviltaan niitä sitten. Ei riittänyt - kaapissa oli bataattiperunamuussia, uunimakkaraa ja ... raejuustoa.

B)

No, maha on nyt niin täynnä että varmaan pyörin sinneki auditorioon, puhumattakaan siitä, miten mä meinaan siellä näytellä. Uf. Ja.. syödä keksiä. MUTTA! Minusta tulee ensi viikolla taas radioaktiivinen (elkää kysykö) bloggaaja, ja postauksia tulee olemaan reippaasti ;) Ja sitten.. OF!

Eilen! Meinas unohtua!

Meikäläinen oli eilen jostain syystä koko päivän niin väsynyt, että nukahtelin tunneille. Mm. Emma herätti mut keilsitudiosta ruotsin tunnin lopuks, tökki mua ja "Hei Milla, tunti loppuu, että lähetään". Jees, kiitti emma... :'D oisin varmaan nukkunu siellä peräkopissa koko päivän. Ja se ihme tässä nyt oli, että kun olin nukkunut edellisyönä sen normaalit 7 tuntia. Mitä yleensä nukun. JA OLIN JUMANTSUIKKA NIIN VÄSYNYT ETTÄ VÄLITUNNITKIN NUKUIN KOULUN LATTIALLA. Lattialla! Paljaalla lattialla. Mahtoi olla näky. Lähin sit kolmen viimesen tunnin ajaks kotio nukkumaan.. :____:

Väsymyksestä johtuen, olin aika herkällä päällä - joten luonnollisesti, kun Emmarakas kirjoitti seuraavan linkkaamani biisin (linkkaan muuten DW-fanitusvideoversion siitä) sanat paperille, oli jo itku niin lähellä että kuivasin silmiä. Hehhee, repikees siitä :'D


Tack för informationen or whateva, Mills

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti